60 vuotta kuluu ripeästi, kun on kivaa

Nakkilan Nastan syntysanat lausuttiin Nakkilan yhteiskoulun tiloissa 28.4.1958. Ensimmäisten sääntöjen mukaan sen tarkoituksena oli edistää ja kohottaa pesäpalloilua toiminta-alueellaan ja innostaa jäseniään. Seuran ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin työnjohtaja Veikko Nissilä. Muihin vastuutehtäviin valittiin sihteeriksi Uolevi Reponen, rahastonhoitajaksi Eino Koli ja muiksi johtokunnan jäseniksi Einari Jänttilä, Edwin Reponen, Aimo Kurittu ja Veikko Ekman. Seuran nimivalinnasta jouduttiin äänestämään mutta enemmistön päätöksen mukaisesti nimeksi tuli Nakkilan Nasta.

Perustamisen jälkeen seura liittyi Pesäpalloliittoon ja sen kunniaksi Rafael Salonen luovutti seuralle Ootermannin sauvan, joka tuolloin jaettiin vuosittain ykkösjoukkueen lyöjäkuninkaalle. Ensimmäisenä sen sai vuodeksi haltuunsa Matti Rainimaa. Nykyisin palkinto jaetaan miesten jalkapallon edustusjoukkueen parhaalle maalintekijälle.

Nastan toiminnan alkuhetkinä innostus oli kova. Kyläasiamiehetkin aktivoivat väkeä, minkä ansiosta palloa päästiin lyömään kaksi kertaa viikossa. Pelaajille hankittiin edustavat peliasut ja ensimmäisessä ottelussa 20.5.1958 tasattiin maakuntasarjan pisteet Lattomeren Laakan kanssa juoksuin 5-5. Muita vastustajia olivat tuolloin mm. Ulvilan Pesä-Veikot, Porin Veto ja Lauttakylän Luja.

Nastan alkutaival jatkui pesäpallon merkeissä ja toimintaa rahoitettiin mm. huvitilaisuuksilla. Toiminta laajeni vuonna 1962 lentopallo- ja jääkiekkojaostoilla. Lentopallojaoston puheenjohtajana aloitti Pertti Kuusisto. Jaosto irtautui omaksi seurakseen 13.10.1967 ja toimii edelleen Nakkilassa Paterit-nimellä. Jääkiekkojaoston puheenjohtajaksi valittiin Pentti Kosonen. Jääkiekkoilua varten tarvittiin peli- ja harjoittelupaikka ja tästä syystä kerättiin sahalle puita reunusten tekemistä varten. Joulukuussa 1962 johtokunta päätti ottaa 200 000 markan lainan kaukaloa varten. Vuonna 1966 kaukalo myytiin perustettavalle säätiölle toiminnan jatkuvuuden takaamiseksi. Jääkiekko säilyikin lajivalikoimassa vielä 1980-luvulle asti.

Ensimmäisen vuosikymmenen aikana pidettiin 3-ottelu-, hiihto- ja sisähyppykilpailuja sekä pelattiin pesäpalloa, lentopalloa ja jääkiekkoa. Lajeista järjestettiin myös kyläsarjoja. Nastan alkuvuosien toimintaa voisi kuvata tavallaan yleisseuratoimintana.

Puheenjohtaja vaihtui ensimmäisen kerran 1963, kun uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Valde Perkiökangas. Seuraavaksi puheenjohtajaksi valittiin 10 vuotta myöhemmin A. Lehto. Lentopallon irtauduttua oli Nastassa ollut hiljaisempi ajanjakso, joka jatkui aina 1973 vuoden lopulle, jolloin alkoi Nastan kehittäminen merkittäväksi, nakkilalaiseksi, varsinkin lapsia ja nuoria liikuttavaksi jalkapalloseuraksi. Vuonna 1975 Reijo Rantala valittiin seuran puheenjohtajaksi ja tehtävä on edelleen hänen asiantuntevissa käsissään. Yhdessä Jarmo Männistön ja vuonna 1976 toimintaan mukaan liittyneen Sakari Nikin kanssa Rantala muodosti kolmikon, jonka ansioksi voi lukea suuren osan nakkilalaista jalkapallohistoriaa.
Toiminnassa oli mukana paljon muitakin seura-aktiiveja, joiden panos seuratoimintaan on ollut merkittävä.

Jalkapallossa sarjoihin ilmoitettiin ensimmäisenä Nastan miehet, jotka osallistuivat kahdella joukkueella 6. divisioonaan vuonna 1976. Edustusjoukkue nousi heti ensimmäisellä kaudellaan 5. divisioonaan ja seuraavalla kaudella jo 4. divisioonaan. Juniorijoukkueita oli toiminnassa viisi, jotka ensimmäisenä vuonna pelasivat ainoastaan ystävyysotteluita. Junioreille menestystä tuli ensimmäisen kerran vuonna 1978, jolloin Nastan F-juniorit voittivat seuralle sen ensimmäisen Satakunnan piirinmestaruuden. Joukkueen valmentajina toimivat Reijo Rantala ja Heikki Marjamäki. Tyttöjalkapallokin tuli toimintaan mukaan ensimmäisen kerran jo 1970-luvun lopulla, aikana jolloin tytöille ei vielä sarjatoimintaa Satakunnassa ollut.

Syyskuun lopussa vuonna 1978 järjestettiin Arantilan rannassa ensimmäiset kalajuoksukilpailut. Kilpailuista muodostui vuosikausia jatkunut julkisuuttakin saanut perinne. Vuonna 1983 Mainos TV:n Kymppiuutiset teki Nastan kalajuoksukilpailuista jutun televisioon.

Nakkilan Nasta voi myös kirjata ainoana suomalaisena jalkapalloseurana historiansa lehdille sen, että vuonna 1981 seuran järjestämän D-nuorten SM-turnauksen suojelijana oli Tasavallan Presidentti Urho Kekkonen. Kisatervehdyksen kävi Nakkilassa lukemassa Suomen Palloliiton silloinen toimitusjohtaja Kari Salonen. Tuossa turnauksessa Lahden Reippaan paras maalintekijä oli muuan Jari Litmanen.

Hyvin järjestetty turnaus keräsi runsaasti kiitosta ja edesauttoi siinä, että vuonna 1983 Nasta sai järjestettäväkseen E-junioreiden Suomen Cupin lopputurnauksen. Seuraavan kerran Nasta järjesti SM-lopputurnauksen kaksi vuotta myöhemmin vuonna 1985, kun B-tytöt pelasivat suomenmestaruudesta Nakkilan kentillä.

1980-luvulla seuran juniorijoukkueet kävivät aktiivisesti turnauksissa ympäri Suomea ja useamman kerran ulkomailla mm. Tanskassa. Muutenkin toiminta oli erittäin vilkasta, joukkueita oli lähes joka ikäluokassa vuodesta toiseen ja harrastajia oli paljon. Edustusjoukkue pelasi 4. divisioonassa ja joukkueen kokoonpanossa oli 80-luvun alussa useampi aiemmin SM-sarjassakin pelannut pelaaja.

Piirinmestaruudet saivat jatkoa 80-luvun puolivälin jälkeen. Ensin olivat vuorossa seuran F-juniorit Taisto Levolan valmentamana vuonna 1986. Seuraavana vuonna piirinmestaruuden voittivat A-juniorit valmentajanaan Reijo Rantala. A-junioreiden joukkue koostui hyvin suurelta osin samoista pelaajista, jotka olivat jo olleet voittamassa vuonna 1978 seuran ensimmäistä piirinmestaruutta.

Jalkapallon lisäksi 80-luvulla lajivalikoimaan kuuluivat vielä jääkiekko, pesäpallo, keilailu ja tennis. Keilailussa Nastasta oli edustaja vuonna 1985 nuorten maajoukkueen mukana Pohjoismaiden mestaruuskilpailuissa voittamassa joukkuekilpailun pronssimitalia.

Seuran toiminta keskittyi 90-luvulla jalkapalloon. Uusi vuosikymmen toi seuraavan menestyksen, kun D79-juniorit voittivat piirinmestaruuden vuonna 1991. Myös miesten tasolla saatiin menestystä, kun Nastan edustusjoukkue nousi ensimmäisen kerran Satakunnan ja Tampereen piirien yhteiseen 3. divisioonaan 1993. Joukkueen kokoonpanon runkona oli seuran kolmea ensimmäistä piirinmestaruutta voittamassa olleet pelaajat.

Vuosituhannen vaihteeseen tultaessa oli junioritoiminta hieman hiipunut. 2000-luvun alkupuoliskolla edustusjoukkue pelasi pääasiassa Satakunnan 3. divisioonassa ja aloitti vuonna 2006 myös futsalin pelaamisen varsin hyvällä menestyksellä. Parhaimmillaan Nasta taisteli tiukasti noususta futsalin 1. divisioonaan häviten nousukarsinnan vain niukasti vuonna 2008. Samana vuonna Nasta kuitenkin voitti futsalissa piirinmestaruuden voittamalla futsal-liigassa SM-hopealle sijoittuneen Porin Palloilijat.

Nasta juhli 50-vuotista taivaltaan vuonna 2008. Toiminnassa oli tuolloin mukana neljä jalkapallon juniorijoukkuetta. Viimeisten kymmenen vuoden aikana seuran toimintaa on pyritty kehittämään kaikilta osin. Vapaaehtoisten toimijoiden into lajia sekä lasten ja nuorten liikuttamista kohtaan on perusedellytys toiminnan kehittymiselle. Vapaaehtoisia seura-aktiiveja on saatu toimintaan mukaan lisää ja työtä on tehty paljon. Tehty työ huomioitiin myös muualla, kun Palloliiton Satakunnan piiri omissa 80-vuotisjuhlissaan 26.11.2014 palkitsi Nakkilan Nastan Vuoden Nuorisotoimintaseurana. Seurassa koettiin piirinmestaruuksien osalta historiallinen hetki vuonna 2016. Menestystä tuli tuplasti, kun sekä D13 -tytöt että C15 -pojat voittivat samana vuonna Satakunnan piirinmestaruuden. Nyt vuonna 2018 tyttö- ja poikajoukkueita on junioritoiminnassa mukana yhteensä 9.

Ja tarina jatkuu...

Vanhat pelimiehet voittivat
LoPS-Openista 2015 kultaa, 2016 pronssia ja 2017 hopeaa. Turnausmenestystä on tullut siis monena vuonna myös ikämiehissä.